Hei, inkorporointiin liittyvästä blankettilaista käy esimerkkinä vaikkapa laki asekauppasopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Tuolla lailla saatettiin kansallisesti voimaan kansainvälinen asekauppasopimus (ATT-sopimus), ja se löytyy sähköisestä säädöskokoelmasta: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sop ... 140098.pdf. Kuten näkyy, laissa on siis vain kaksi pykälää: ensimmäisessä todetaan sopimuksen määräysten olevan lakina voimassa, ja toisessa viitataan niinsanottuun voimaansaattamisasetukseen. Ja jos joku tarkkasilmäinen ihmettelee mitä tekemistä asunto- ja viestintäministerillä on asian kanssa, kyse lienee siitä että Viitanen on sijaistanut ulkoministeriä esittelevänä ministerinäLakimyrsky kirjoitti:Olisiko noista sivun 72 voimaansaattamistavoista antaa konkreettisia esimerkkejä? Varsinkin tuo inkorporoinnin ja referenssin ero on hieman epäselvä.
.Tuo referenssimaininta kirjassa sen sijaan on hieman hämärä ainakin siltä osin kuin siitä puhutaan nimenomaan voimaansaattamistapana. Ojanen ja Martin Scheinin kirjoittavat aiheesta myös Perusoikeudet-kirjassa, joka on eräänlainen alan perusteos (kuuluu mm. valtiosääntöoikeuden tenttivaatimuksiin). Siinä mainitaan, että kyseessä ei ole varsinainen voimaansaattamismenetelmä, mutta tällä tavoin saattaa tulla sovellettavaksi sellainenkin kv. sopimus, jota ei ole inkorporoitu blankettilain avulla. Ja näin tämän itsekin näkisin. Esimerkkiä tällaisesta en tosin keksinyt tai pikaisella vilkaisulla löytänyt.
Mutta koskapa tätä ei valintakoekirjassa tämän kummemmin avata, voi tuota ehkäpä yrittää yksinkertaistaa siten, että ajattelee että tuossa referenssin yhteydessä sivulla 72 kansallisella lailla tarkoitetaan jotain aineellista lakia, jossa muiden säännösten ohella viitattaisiin johonkin kansainväliseen sopimukseen (ts. vaikkapa kuluttajansuojalakia, jossa ei tosin todellisuudessa taida tuollaisia viittauksia olla). Ja inkorporoinnissa taas kyse on noista blankettilaeista, joissa ei käytännössä ole muuta sisältöä.
