Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Oikeustieteellisen tdk:n pääsykokeisiin valmentavan kurssin oma keskustelualue.
janne
Viestit: 218
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 4:40 pm

Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja janne » Ke Huhti 10, 2019 9:15 am

Tähän ketjuun keskustelu ja kysymykset liittyen Tapio Määtän ja Mirjami Pason Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan -kirjaan.

Aksuli
Viestit: 2
Liittynyt: To Huhti 11, 2019 3:29 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Aksuli » To Huhti 11, 2019 3:32 pm

Lueskelin kirjan eilen ja se vaikutti melko helposti luettavalt ja selkeältä. Jotain asioita pitää vielä kirjasta selventää, kun alan varsinaisesti päntätä tietoa.

Mitäs mielipiteitä muilla kirjasta?

Oikis
Viestit: 1
Liittynyt: To Huhti 04, 2019 12:53 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Oikis » To Huhti 11, 2019 9:54 pm

Äärimmäisen hienoa, että kerrankin saatu näin miellyttävästi kieleltään ja rakenteeltaan koottu teos, jossa käsitelty perustavanlaatuista ydinasiaa oikeudellisesta ratkaisutoiminnasta ja oikeudellisesta ajattelusta :) Itellä tosi positiiviset fiilikset tän kirjan kanssa ja ei edes tajua lukevansa pääsykoekirjaa :D

alkhau
Viestit: 3
Liittynyt: La Huhti 13, 2019 12:19 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja alkhau » La Huhti 13, 2019 12:21 pm

Mukavan oloinen kirja. Aika simppeliä tekstiä ja loogisesti etenevä kokonaisuus :D

kajaljuk
Viestit: 6
Liittynyt: Ti Huhti 02, 2019 3:50 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja kajaljuk » Pe Huhti 19, 2019 6:24 pm


kajaljuk
Viestit: 6
Liittynyt: Ti Huhti 02, 2019 3:50 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja kajaljuk » Ke Huhti 24, 2019 11:20 am

Ja tässä vielä 2. luennon pistarin oikea rivi ja sivut, mistä vastaukset löytyvät:

1 B (s. 55 eka lause)
2 B (s. 58 viimeinen kappale)
3 A (s. 60 neljäs kappale)
4 B (s. 67 eka kappale)
5 A (s. 59 toka kokonainen kappale)
6 B (s. 54 eka kokonainen kappale)
7 B (s. 51 alin kappale)
8 A (s. 56 kolmas kokonainen kappale)
9 A (s. 64 eka kappale)
10 B (s. 57 KHO 2006:64 sisennetty teksti)

Veera94
Viestit: 21
Liittynyt: Ke Touko 02, 2018 12:10 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Veera94 » Ke Huhti 24, 2019 12:51 pm

Mulla olisi tähän koottuna vähän kysymyksiä tästä kirjasta.

1. TULKINTAOPIT: Onko tulkintamalli ja tulkintamuoto sama asia? Voiko käyttää pääsykokeessa kumpaa vain termiä? Eli esim. 3.1 kappaleen otsikkona on "Oikeudellisen tulkinnan muodot" ja samassa kappaleessa myöhemmin puhutaan tulkintamalleista. Eli onko kielellinen, systeeminen ja tavoitteellinen tulkinta lain tulkintamalleja eli tulkintamuotoja?

2. Sivulla 30 sanotaan tosiaan että lain tulkintamallit voidaan tiivistää kolmeen keskeiseen tulkintaperusteeseen: kielellinen, systeeminen ja tavoitteellinen tulkinta. Olenko ymmärtänyt oikein että harkittaessa sitä mitä näistä kolmesta tulkintaperusteesta käytetään, on otettava huomioon perusoikeusmyönteinen laintulkinta, eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset, prejudikaattien tulkinta, seurausharkinta sekä kontekstuaalinen laintulkinta? Sitten taas kun mietitään mitä lakia sovelletaan (verkosto-ja kudosrakenteenvuoksi), otetaan huomioon yleislakien kunnioittamisen periaate, oikeusperiaatteiden punninta ja sääntöristiriitojen ratkaiseminen?

3. Onko oikeudellinen päättely ja oikeudellinen harkinta sama asia? S. 75.

Veera94
Viestit: 21
Liittynyt: Ke Touko 02, 2018 12:10 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja Veera94 » Ke Huhti 24, 2019 12:55 pm

Ja kiitos jo etukäteen vastauksista! :D

kajaljuk
Viestit: 6
Liittynyt: Ti Huhti 02, 2019 3:50 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja kajaljuk » To Huhti 25, 2019 8:19 pm

1. TULKINTAOPIT: Onko tulkintamalli ja tulkintamuoto sama asia? Voiko käyttää pääsykokeessa kumpaa vain termiä? Eli esim. 3.1 kappaleen otsikkona on "Oikeudellisen tulkinnan muodot" ja samassa kappaleessa myöhemmin puhutaan tulkintamalleista. Eli onko kielellinen, systeeminen ja tavoitteellinen tulkinta lain tulkintamalleja eli tulkintamuotoja?
Tulkintamallilla ja tulkintamuodolla ei omaan korvaani ole mitään varsinaista eroa, nähdäkseni synonyyminen käyttö on ok. Veikkaisin tässä yhteydessä kirjailijan korostavan sanavalinnoillaan sitä, että kyseessä on oikeudellisen tulkinnan muodo, ja heti seuraavassa kappaleessa kirjoittaja kirjoittaa lain tulkintamalleista. Laki ja oikeus eivät ole sama asia, ja lain tulkintamallit eivät sovellu muuhun oikeudelliseen - esim. prejudikaattien - tulkintaan. Mutta käytetäänkö sanaa malli vai muoto, ei mielestäni ole merkitystä.
2. Sivulla 30 sanotaan tosiaan että lain tulkintamallit voidaan tiivistää kolmeen keskeiseen tulkintaperusteeseen: kielellinen, systeeminen ja tavoitteellinen tulkinta. Olenko ymmärtänyt oikein että harkittaessa sitä mitä näistä kolmesta tulkintaperusteesta käytetään, on otettava huomioon perusoikeusmyönteinen laintulkinta, eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset, prejudikaattien tulkinta, seurausharkinta sekä kontekstuaalinen laintulkinta? Sitten taas kun mietitään mitä lakia sovelletaan (verkosto-ja kudosrakenteenvuoksi), otetaan huomioon yleislakien kunnioittamisen periaate, oikeusperiaatteiden punninta ja sääntöristiriitojen ratkaiseminen?
Aikaisempaa sivuten, kirjan systematiikan valossa uskoisin kirjoittajan tarkoittavan sitä, että kielellinen, systeeminen ja tavoitteellinen tulkinta ovat keskeisiä lain tulkintamentelmiä, eli kun oikeudellinen ratkaisu perustetaan nimenomaan (kansallisessa) laissa olevaan säännökseen. Tämän jälkeen luetellut tulkintaperusteet koskevat muuta kuin kansallisissa laeissa olevien normiformulaatioiden tulkintaa (PL on toki kansallinen, mutta erityisasemassa juurikin perusoikeusvaikutustena vuoksi).

Lausun vielä erikseen, kun kirjoitat "harkittaessa, mitä näistä kolmesta tulkintaperusteesta käytetään", että eri tulkintamalleja voidaan käyttää joustavasti ja eri mallien rajatkaan eivät välttämättä ole muuta kuin veteen piirretty viiva. Selvät tapaukset selviävät useimmiten puhtaasti lakia tulkitsemalla, mutta tulkinnanvaraisemmissa jutuissa jotta ratkaisu olisi riittävän vakuuttava, on tämä vakuuttavuus saavutettava näitä muitakin tulkintakeinoja käyttämällä.
3. Onko oikeudellinen päättely ja oikeudellinen harkinta sama asia? S. 75.
Nähdäkseni kovin suurta eroa ei ole.

Jos pitää heittäytä aivan kielifilosofiksi, harkinnalla ei yleiskielisessä merkityksessä tarkoiteta mielestäni paljoa muuta kuin erilaisten vaihtoehtojen pohdiskelua. Sanalla ei minun mielestäni ole itsenäisesti mitään erityistä oikeudellista merkitystä, joka poikkeaisi yleiskielisestä merkityksestä. Sana esiintyy kyllä osana esim seurausharkintaa, tätä käsitettä avataan kappaleessa 3.9., eikä termin määrittely mitenkään korostuneesti liity juuri harkinta-sanaan. Päättely sen sijaan on aktiivisempaa ja tavoitteellisempaa johtopäätöksen tekemistä. Huomionarvoista on se, että mielestäni päättelyssä voi epäonnistua, harkitsemisessa ei. Päättelykään ei mielestäni esiinny oikeustieteessä missään erityisessä oikeudellisessa merkityksessä.

Tältä pohjalta, puhuttaessa oikeudellisesta harkinnasta kirjoittaja halunnee vain esitellä oikeudellisen harkinnan eri elementtejä eli ainesosia, ja käyttääkin nimenomaan elementti-sanaa analyysissään. Nämä ovat vain oikeudellisen harkinnan rakennuspalikoita, eikä tässä vaiheessa oteta kantaa niiden suhteesta toisiinsa. Oikeudellisesta päättelemisestä kirjoittaessaan hän korostanee nimenomaan päättelemisen prosessia, tavoitteellisuutta ja että päättelyllä päädytään johonkin lopputulokseen. Joten jos jotain analyyttistä tästä pitäisi sanoa, sanoisin että harkinnalla tarkoitetaan elementtien tunnistamista, ja päättely on näiden elementtien pohjalta tehty lopputulokseen päätyminen.

Mutta kaikista eniten uskon ylitulkitsevani tätä. :)

kajaljuk
Viestit: 6
Liittynyt: Ti Huhti 02, 2019 3:50 pm

Re: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

Viesti Kirjoittaja kajaljuk » La Huhti 27, 2019 2:54 pm

Hei, joillekin oli jäänyt epäselväksi sisäisen ja ulkoisen perustelun käsitteet, väsäsin oheisen suhteellisen ruman piirrustuksen ja taulukon. Taulukossa tekstin värit merkitsevät: punainen - asiaan liittyy haasteita eli tyypillisesti kyseistä perustelemista vaaditaan, vihreä - tyypillisesti ongelmattomampaa.

https://www.dropbox.com/s/yhc7adwenx64j ... n.pdf?dl=0

Jos termien nimet hämmentävät, asian voinee ajatella jotenkin niin, että ulkoiset perustelut (= fakta- ja normipremissien valintaa koskevat perustelut) ovat nimenomaan ulkoisesti havaittavia; tosiseikat ja normit ovat kenen tahansa havaittavissa. Sisäinen perustelu (= harkintaprosessin perusteleminen) kohdistuu taas tavallaan laintulkitsijan päänsisäisiin tapahtumiin.

Kysykää rohkeasti, jos jotain muuta nousee, tai jos mun käppyrät herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

Vastaa Viestiin