Velvoitteen vanhoja pääsykoetehtäviä

Oikeustieteellisen tdk:n pääsykokeisiin valmentavan kurssin oma keskustelualue.
JohannaKatariina
Viestit: 8
Liittynyt: Ti Huhti 03, 2018 1:28 pm

Velvoitteen vanhoja pääsykoetehtäviä

Viesti Kirjoittaja JohannaKatariina » Pe Touko 04, 2018 11:11 pm

Hei,

Sain tutulta vanhoja velvoiteoikeuden pääsykoetehtäviä 2004 ja 2013 vuosilta. Ilmeisesti ollu tiedekunnan sivulla aiemmin saatavilla vanhempiakin valintakokeita. Lupailin vipalla velvoiteoikeuden kerralla laittaa niitä tänne. Itse en ole niitä kauheen tarkasti vielä kattonu, että ovatko kuinka päteviä. Ainakin se eka tehtävä oli mikä tunnillakin käytiin läpi. Kirja ollu ilmeisesti noina vuosina täysin sama eli Hemmon velvoiteoikeuden perusteet. Toki on voinut olla laajempi. No katsokoon ken haluaa.

Johanna
Viimeksi muokannut JohannaKatariina, La Touko 05, 2018 2:28 pm. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

JohannaKatariina
Viestit: 8
Liittynyt: Ti Huhti 03, 2018 1:28 pm

Re: Velvoitteen vanhoja pääsykoetehtäviä

Viesti Kirjoittaja JohannaKatariina » Pe Touko 04, 2018 11:13 pm

Paitsi että tämä ei antanut mun nyt laittaa liitettä mukaan, vaikka kokeilin eri tiedostomuotoja...

JohannaKatariina
Viestit: 8
Liittynyt: Ti Huhti 03, 2018 1:28 pm

Re: Velvoitteen vanhoja pääsykoetehtäviä

Viesti Kirjoittaja JohannaKatariina » Pe Touko 04, 2018 11:15 pm

No kokeillaanpa sitte näin...

Hemmo: Velvoiteoikeuden perusteet 2013

TEHTÄVÄ 5
Vastaa seuraaviin osakysymyksiin valitsemalla annetuista vastausvaihtoehdoista ne, jotka pääsykoekirjojen tietojen perusteella pitävät paikkansa. Oikeasta vastauksesta hyvitetään 1 piste, väärästä vastauksesta vähennetään 1 piste. Kussakin kysymyskohdassa pisteen saaminen edellyttää, että vastaus on kokonaan oikein eli kaikki oikeat vastausvaihtoehdot ovat tulleet valituiksi eikä yhtään väärää vaihtoehtoa ole valittu. Kussakin tehtävässä on 1–4 oikeaa valintavaihtoehtoa. Vastaajan tehtävänä on päätellä oikeiden vaihtoehtojen määrä. Vastausta pidetään vääränä, jos se on osittainkin väärin (esim. yksi oikea vaihtoehto puuttuu). Jos hakija valitsee vastausvaihtoehdon ”en osaa sanoa”, saa hän tästä osakysymyksestä 0 pistettä. Jos hakija ei valitse yhtäkään vastausvaihtoehtoa, tulkitaan osakysymys vääräksi vastaukseksi. Tehtävän yhteenlaskettu pistemäärä ei voi olla negatiivinen (eli se on vähintään 0). Kaikki tehtävän osakysymykset 1–10 ovat itsenäisiä, eikä niitä ratkaistaessa tule antaa merkitystä muille osakysymyksille. Vastaukset annetaan tehtävän ohessa olevaan taulukkoon rastittamalla oikea ruutu/oikeat ruudut tai valitsemalla kohta ”ei vastausta”.

1. Mitkä vaihtoehdot kuvaavat kohtuusperiaatetta sopimusoikeudessa?
a) Kohtuusperiaatteen painoarvo on vähentynyt viime vuosikymmeninä
b) Kohtuus tavoitteena vaikuttaa erityisesti sovittelun yhteydessä, mutta sille voidaan antaa merkitystä myös sopimuksen tulkinnassa ja mitoitettaessa velkojan oikeussuojakeinoja
c) Kohtuus on pääsääntöisesti yksipuolinen ilmiö, missä toisen osapuolen oikeusasema ja sopimusvelvoitteiden molemminpuolisuus eivät saa merkitystä
d) Kuluttajaoikeudessa tunnetaan seuraava kohtuullistamissääntö: jos ehdon sovittelu tai sen jättäminen huomioon ottamatta koskee sellaista ehtoa, joka hyvän tavan vastaisesti johtaa osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien huomattavaan epätasapainoon kuluttajan vahingoksi, sopimusta ei voida sovitella muilta osin

2. Mitkä vaihtoehdot pitävät paikkansa sopimusoikeuden battle of forms -ongelman osalta?
a) Mainittu ongelma on käsillä, kun osapuolille syntyy eri käsitys sopimuksen sisällöstä keskenään ristiriitaisten, ja omalta taholtaan kummankin osapuolen itsenäisesti laatiman, sopimusneuvottelumuistioiden perusteella
b) Ongelman ratkaisemisessa merkitystä voidaan antaa sille, kumpi osapuoli olisi voinut paremmin välttää ongelman tarkoittaman epäselvyyden syntymisen
c) Ongelma voidaan yrittää ratkaista myös niin, että kiinnitetään erityistä huomiota toimialalla noudatettavien pakottavien normien sisältöön
d) Alalla vallitseva sopimuskäytäntö voi toimia ohjenuorana sopimuksen sisällön määrittämisessä

3. Mitkä vaihtoehdot kuvaavat muotovaatimusta sopimusoikeudessa?
a) Muotovaatimukset edistävät sopimuksen päätäntää edeltävää huolellista harkintaa ja helpottavat todistelua
b) Maakaaren mukaisessa kiinteistönkaupassa noudatetaan muotovaatimusta, jonka mukaan kauppa on allekirjoitettava henkilökohtaisesti kaupantekijöiden toimesta eivätkä he saa käyttää edustajaa
c) Määrämuodosta poikkeava sopimus kiinteistön kaupassa ei ole kokonaan vailla oikeusvaikutuksia, sillä muotovaatimusta noudattamattomassa kiinteistön kaupassa kaupasta vetäytyvä osapuoli voi joutua korvausvelvolliseksi niistä kustannuksista, joita kaupanteosta ja kiinteistöön tutustumisesta vastapuolelle aiheutui
d) Sopimusehdolla ei voida sopia määrämuodosta, jota myöhemmin sopimuksen päätännässä noudatetaan

4. Mitkä vaihtoehdot kuvaavat letter of intent -asiakirjaa sopimusoikeudessa?
a) Esisopimus ja letter of intent ovat synonyymeja eli samaa tarkoittavia käsitteitä sopimusoikeudessa
b) Esisopimus ja letter of intent eroavat ainakin siten, että esisopimus velvoittaa myöhemmän sopimuksen päättämiseen, kun taas letter of intent -asiakirjan laadinnasta huolimatta sopijapuoli voi vapaasti kieltäytyä sopimuksen tekemisestä
c) Letter of intent ei varsinaisesti liity toistaiseksi saavutettujen neuvottelutulosten kirjaamiseen
d) Joissakin tapauksissa letter of intent -asiakirja voi johtaa korvausvelvollisuuteen, jos osapuoli vetäytyy neuvotteluista ja neuvottelukumppanille on syntynyt tarpeettomaksi jääneitä neuvottelukustannuksia

5. Mitkä vaihtoehdot kuvaavat holhoustoimilain mukaista vajaavaltaisuutta?
a) Vajaavaltaisuus rajoittaa henkilön oikeustoimikelpoisuutta ja eräissä tilanteissa myös oikeuskelpoisuutta
b) Maistraatti voi holhoustoimilain mukaan päättää, että vajaavaltainen henkilö voi tehdä tiettyjä oikeustoimia vain yhdessä edunvalvojan kanssa
c) Vajaavaltainen saa itse määrätä sellaisen varallisuuden käytöstä, jonka hän on vajaavaltaisuuden aikana ansainnut omalla työllään paitsi jos kyse on oikeustoimesta, joka ei ole tavanomainen eikä merkitykseltään vähäinen
d) Oikeustoimikumppanin vajaavaltaisuudesta tietoinen sopijapuoli ei voi vetäytyä sopimuksesta sinä aikana, joka kohtuudella kuluu vajaavaltaisen edunvalvojan suostumuksen hankkimiseen

6. Mitkä vaihtoehdot kuvaavat kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä oikeustoimilain väärinkäytösperusteena?
a) Väärinkäytösperuste ei edellytä eettistä arviota oikeustoimen osapuolen menettelystä
b) Väärinkäytösperuste ei estä käyttämästä hyväksi toisen osapuolen tekemiä virhearvioita oikeustointa tehtäessä, jos osapuoli tällaisen havaitsee
c) Väärinkäytösperusteen eräänä soveltamistilanteena pidetään sitä, että toisen osapuolen ymmärryskyky on normaalia heikompi, vaikka henkilö ei olisikaan vailla oikeustoimikelpoisuutta
d) Oikeustoimen tasapainoisuudella ei ole merkitystä väärinkäytösperusteen soveltamisen kannalta

7. Mitkä vaihtoehdot kuvaavat valeoikeustointa velvoiteoikeudessa?
a) Valeoikeustoimi on näön vuoksi tehty oikeustoimi, joka usein tehdään toisen osapuolen velkojien vahingoksi
b) Oikeustoimilain mukaan valeoikeustoimet ovat päteviä osapuolten välisessä suhteessa, mutta pätemättömiä vilpittömässä mielessä olevaa kolmatta kohtaan
c) Jos valeoikeustoimen perusteella on laadittu velkakirja, se on pätevä valeoikeustoimiluonteesta tietämätöntä asiakirjan haltuunsa saanutta kolmatta kohtaan
d) Joissakin tapauksissa osapuolen velkoja voi joutua turvautumaan takaisinsaantiin siksi, että omaisuuden luovutukseen ei sovellu valeoikeustoimimääritelmä, vaikka osapuolilla on muutoin ollut päämääriltään hylättävä sopimuksentekotarkoitus

8. Mitkä vaihtoehdot kuvaavat reklamaatiota sopimusrikkomukseen vetoamisen yleisenä edellytyksenä?
a) Osapuolet eivät voi sopia siitä, että reklamaatio on tehtävä kirjallisessa muodossa ollakseen pätevä
b) Kun reklamaatio tehdään, siinä on ilmoitettava, että velkoja pitää saamaansa suoritusta sopimuksenvastaisena sekä alustavasti se oikeussuojakeinojen joukko, jonka piiristä velkoja myöhemmin muotoilee konkreetin seuraamusvaatimuksen
c) Ellei velkoja reklamoi havaitsemastaan virheestä kohtuullisessa ajassa, hän menettää oikeutensa vedota virheeseen
d) Reklamaatioajan ylittymisestä huolimatta velkoja ei menetä oikeuttaan vedota virheeseen, jos velallisen sopimusrikkomus on ollut tahallinen tai törkeän huolimaton ja hän on samalla menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti

9. Mitkä vaihtoehdot pitävät paikkansa sopimuksen purkamisesta sopimusvelkojan oikeussuojakeinona?
a) Asuinhuoneiston vuokrasopimus voidaan purkaa, jos huoneistoa on hoidettu huonosti tai huoneistossa on vietetty häiritsevää elämää
b) Purkamisedellytyksenä olevaa sopimusrikkomuksen olennaisuutta arvioitaessa merkitystä ei ole sillä, voidaanko velkojaa hyvittää muita oikeussuojakeinoja käyttämällä
c) Purkuoikeuden käyttäminen merkitsee aina kaksipuolista toimenpidettä osapuolten välillä
d) Sopimuksen purkuilmoitus saa aikaan oikeusvaikutuksen vasta, kun tuomioistuimessa tai muussa sopijapuolten valitsemassa riidanratkaisuelimessä on vahvistettu purkamisedellytyksenä olevan oleellisen sopimusrikkomuksen tapahtuminen

10. Mitkä vaihtoehdot kuvaavat ympäristövahinkolain mukaista ympäristövahinkoa?
a) Toiminnan ja syntyneen vahingon välistä syy-yhteyttä koskee todennäköisen syy-yhteyden vaatimus, mikä ei kuitenkaan merkitse samaa kuin luonnontieteellinen täysi varmuus aiheutuneen vahingon syystä
b) Tärinästä aiheutunut vahinko voi tulla korvattavaksi ympäristövahinkona
c) Ympäristövahinkolain mukainen sietämisvelvollisuus voi vaikuttaa korvausvelvollisuuden syntymiseen, mutta häiriön yleisyys ei kuitenkaan vaikuta sietämisvelvollisuuteen
d) Ympäristövahinkolain mukainen korvaus voidaan määrätä myös etukäteiskorvauksena ja näin ennen vahingon konkreettista syntymistä, jos tulevaisuudessa jatkuvasti aiheutuva vahinko voidaan etukäteen arvioida

TEHTÄVÄ 7
Vastaa seuraaviin kysymyksiin 1-10 valitsemalla annetuista vastausvaihtoehdoista A, B, C tai D se, joka on oikein tai eniten oikein. Jokaiseen kysymykseen on vain yksi oikea vastaus. Merkitse vastauksesi A, B, C tai D selkeästi erillisessä vastauslomakkeessa olevaan taulukkoon rastittamalla oikea ruutu. Jos et halua vastata kysymykseen, merkitse rasti kohtaan ”ei vastausta”. Jätä kohta ”tarkastussarake” tyhjäksi. Jokaisesta oikeasta vastauksesta annetaan yksi piste ja jokaisesta väärästä vastauksesta vähennetään yksi piste. Mikäli valitset vaihtoehdon ”ei vastausta”, kysymyksestä ei anneta eikä vähennetä pistettä. Tehtävän enimmäispistemäärä on 10 pistettä ja vähimmäispistemäärä 0 pistettä. Jos kysymykseen merkitään vaakariville useampi kuin yksi vaihtoehto, vastaus merkitään epäselvästi, merkintä jätetään kokonaan tekemättä tai merkintä tehdään tarkastussarakkeeseen, vastaus tulkitaan vääräksi, jolloin siitä vähennetään yksi piste.

1. Mikä seuraavista henkilövahinkoihin liittyvistä väitteistä ei pidä paikkaansa?
a) Jos vahingonkärsijä on tullut kyvyttömäksi fyysistä voimaa edellyttävään työhön, häneltä edellytetään tavallisesti hakeutumista ja kouluttautumista fyysisesti vähemmän rasittavaan työhön.
b) Oikeus vahingonkorvaukseen voi olla vain vahingon välittömällä kärsijällä.
c) Pysyvän haitan korvaus tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun vahingonkärsijälle jää vahinkotapahtumasta raajan toimintaa haittaava vika, arpi tai muu epäedullinen pysyvä ominaisuus.
d) Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan antamat suositukset eivät sido tuomioistuimia.

2. Mikä seuraavista sopimussakkoa koskevista väitteistä pitää paikkansa?
a) Sopimussakko on aina määrältään kiinteä.
b) Sopimussakon maksaminen edellyttää, että velkoja osoittaa kärsimänsä vahingon määrän.
c) Sopimussakkoon liittyy vain harvoin vastuunrajoitustarkoitus.
d) Sopimussakon vanhentuminen alkaa siitä, kun velkoja on havainnut virheen sopimuksen täyttämisessä tai kun hänen olisi pitänyt se havaita.

3. Perusteettoman edun palautukselle on katsottu olevan kolme edellytystä, joiden on täytyttävä ennen kuin palautusvelvollisuus voidaan vahvistaa. Mikä seuraavista ei kuulu näihin edellytyksiin?
a) Hyötymisen tapahtuminen toisen kustannuksella
b) Vahingoittamistarkoitus
c) Edun saaminen
d) Edun perusteettomuus

4. Mikä seuraavista saamisen vanhentumista koskevista väitteistä pitää paikkansa?
a) Vanhentumista ei ole mahdollista katkaista tekemällä velkaa koskeva osittainen suoritus, vaan velallisen on aina nimenomaisesti tunnustettava velka.
b) Velasta suoritettava viivästyskorko vanhentuu itsenäisesti.
c) Vanhentumisaikaa voidaan pidentää sopimuksella.
d) Lainvoimaiseksi tulleen tuomion jälkeen vanhentumisaika on kolme vuotta.

5. Mikä seuraavista velvoitteen lakkaamista koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa?
a) Julkista haastetta haetaan velallisen kotipaikan tuomioistuimelta.
b) Jos päävelka lakkaa velkajärjestelyn seurauksena, velkaa turvaava takaus ei kuitenkaan käy sitomattomaksi. c) Velkoja voi eräin edellytyksin käyttää prekludoitunutta saatavaansa kuittaukseen.
d) Kuittaukseen ei ole lainkaan mahdollista käyttää lakannutta saatavaa.

6. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajalle on annettava vakiomuotoisesti informaatiota ennen luottosopimuksen tekemistä. Mitä seuraavista seikoista ei ole lain mukaan mainittava ”vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot” -lomakkeessa?
a) Sopimusrikkomuksen seuraamukset
b) Luotonottaja
c) Luotonantaja
d) Luototettava hyödyke

7. Mikä seuraavista sopimuksen tulkintaa koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa?
a) Epäselvyyssääntöä ei ole mahdollista soveltaa elinkeinonharjoittajien välisiin vakiosopimuksiin.
b) Sopimuksen tulkinnassa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi sähköpostiviestien kaltaista sopimuksen valmistelumateriaalia.
c) Sopimusta on mahdollista tulkita sen sanamuodon vastaisesti, jos sanamuoto ei vastaa osapuolten yhteistä tarkoitusta.
d) Ellei uudesta sopimuksesta muuta ilmene, sopijapuolten aikaisempi sopimuskäytäntö voi täydentää samojen osapuolten myöhempien sopimusten aukkoja.


8. Mikä seuraavista sopimusrikkomuksen seuraamuksia koskevista väitteistä pitää paikkansa?
a) Niin sanotut luontoissuoritusvaatimukset ovat käytännössä hyvin yleisiä.
b) Hinnanalennus edellyttää velallisen tuottamusta.
c) Vastuunrajoitusehto on tehoton, jos sopimusrikkomus johtuu huolimattomasta menettelystä.
d) Vahingonkorvausta saattaa olla mahdollista saada todella aiheutunutta vahinkoa suurempi määrä.

9. Mikä seuraavista vahingonkorvausvastuuta koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa?
a) Kauppalain mukaan sivullisen kanssa solmitun sopimuksen raukeamisesta aiheutuvaa voiton saamatta jäämistä on pidettävä välillisenä vahinkona.
b) Kontrollivastuun vallitessa virheellisen suorituksen tehnyt on korvausvelvollinen, ellei hän osoita virheen johtuneen hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolisesta esteestä. Lisäksi esteen on vielä pitänyt olla sopimuksentekohetkellä ennakoimaton ja sellainen, jota velallinen ei ole voinut välttää tai voittaa.
c) Sopimusrikkomuksesta johtuva haitta ei voi tulla korvattavaksi.
d) Kauppalain mukaan tuotannon vähentymisestä aiheutuvaa vahinkoa on pidettävä välillisenä vahinkona.

10. Mikä seuraavista vakuutusta koskevista väitteistä pitää paikkansa?
a) Vakuutuksenantajan vastuu alkaa aina siitä, kun vakuutuksenantaja on antanut tai lähettänyt hyväksyvän vastauksen vakuutuksenottajan hakemukseen, ellei muusta ajankohdasta ole sovittu yksilöllisesti vakuutuksenottajan kanssa.
b) Vakuutusmaksun suorittaminen ei voi olla vakuutuksen voimaantulon edellytys.
c) Vakuutetun ollessa konkurssissa vahingonkärsijä saa vaatia vastuuvakuutukseen perustuvaa vakuutuskorvausta suoraan vakuutuksenantajalta.
d) Vakuutuksenantajan tekemää korvauspäätöstä koskeva kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun vakuutuskorvausta hakenut on saanut kirjallisen tiedon päätöksestä ja kyseisestä määräajasta.

Hemmo: Velvoiteoikeuden perusteet 2004

TEHTÄVÄ 1
17-vuotias A tapasi useista väkivaltarikoksista tuomitun 22-vuotiaan, vanhan tuttunsa B:n 15.6.2004. B alkoi kaupata A:lle matkapuhelinta. A suhtautui varauksellisesti kauppaan B:n kanssa, sillä A oli lainannut B:lle 14.6.2001 5 000 euroa. Tämä summa oli sopimuksen mukaan erääntynyt maksettavaksi 31.12.2001. Senttiäkään B ei ollut maksanut. A ei ollut muistuttanut B:tä velasta.
B sanoi kyseessä olevan A:n kannalta erittäin edullinen kauppa, sillä puhelin oli käyttämätön ja 300 euron hinta oli huomattavasti alle kauppojen pyytämän hinnan. B kertoi saaneensa sen lahjaksi vanhemmiltaan. A epäröi pitkään kaupan tekemistä B:n taivuttelusta huolimatta. A allekirjoitti lopulta kauppakirjan uskoen tehneensä hyvät kaupat uudesta puhelimesta. Kauppakirjassa A:lle annettiin viikko maksuaikaa, mutta hän sai puhelimen heti käyttöönsä. A ei olisi pystynyt maksamaan kauppahintaa aikaisemmin, sillä hän oli vasta seuraavalla viikolla saamassa kesätöistään palkan, jolla hän aikoi maksaa puhelimen. Heti palkan saatuaan, jo ennen saatavan erääntymistä A maksoikin kauppahinnan B:lle.
Puhelimen toiminnassa ilmeni heti ensimmäisellä viikolla ongelmia. A vei puhelimen huoltoon, jossa kävi ilmi, että puhelinta oli kovan käytön vuoksi korjattu useita kertoja aiemmin. Huollossa selvisi myös, että puhelin oli vaihtanut useasti omistajaa. Ainakin kolmena kertana puhelimen oli tuonut huoltoon eri omistaja.
Vastaa perustellusti!
a) Arvioi A:n mahdollisuuksia vedota eri pätemättömyysperusteisiin kaupan osalta. (4 p.)
b) Olisiko A:lla ollut käytettävissään joitakin muita keinoja kauppahinnan suorittamiseksi kuin maksu B:n ollessa haluton edes neuvottelemaan asiasta A:n kanssa? Miten hänen olisi tullut toimia ja mitkä olisivat olleet seuraukset? (6 p.)

TEHTÄVÄ 2
Räjäytys- ja maansiirtourakointia harjoittava A Oy oli ottanut vakuutusyhtiö B Oy:stä vakuutuksen, jonka ehdon mukaan “vakuutuksesta korvataan henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa”.
A Oy:n palveluksessa oleva apumies C oli maksaessaan erästä A Oy:n rakennusyhtiö X Ky:lle olevaa laskua näppäillyt saajan tilinumeron virheellisesti siten, että rahat menivät X Ky:n sijasta Y Oy:lle. Y Oy:n tileistä vastannut rahastonhoitaja Z oli vilpittömässä mielessä. C oli myös toimittanut lievää huolimattomuuttaan A Oy:n varastolta X Ky:n työmaalle silmin nähden selvästi väärän kokoista soratavaraa, mistä oli aiheutunut X Ky:lle taloudellista menetystä työurakan viivästymisseuraamusten muodossa. Lisäksi C oli työstä kotiin palatessaan tahallaan rikkonut Y Oy:n omistaman huoltoaseman epäkuntoon joutuneen tupakka-automaatin kannen saadakseen askin tupakkaa, jonka hän oli juuri maksanut automaattiin. A Oy joutui maksamaan X Ky:lle laskun osalta viivästyskorkoa 100 euroa ja sorakuorman osalta vahingonkorvausta 10.000 euroa. A Oy ja X Ky tekivät tähän liittyen sopimuksen, jonka mukaan osa 10.100 eurosta käytetään A Oy:n X Ky:ltä olevan 2.000 euron suuruisen saatavan kuittaamiseen ja loput katsotaan suoritetuiksi, kun A Oy luovuttaa X Ky:lle A Oy:n toimitusjohtaja D:n käytössä olevan auton. Auto sovittiin luovutettavaksi A Oy:n työmaakohteen viereisellä julkisella pysäköintialueella. D oli sopimusta tehtäessä voimakkaasti humaltuneena eikä hän kyennyt harkitsemaan sopimuksen sisältöä.
Juuri kun X Ky:n toimitusjohtaja E oli pysäköintialueella avaamassa hänelle em. sopimuksen mukaisesti luovutetun auton ovea, A Oy:n työmaalla räjäytettiin pala kalliota. Tässä yhteydessä pieni kivensiru lensi räjäytyskohdan suojamaton raosta E:n vasempaan silmään seurauksin, että silmään tuli lievä verenvuoto ja kuukauden kuluttua se sokeutui täysin. Räjähdyksen aikana maa tärähteli lievästi, jolloin E:lle luovutetun auton polttoainesäiliö retkahti kiinnikkeistään ja putosi osittain maahan. Polttoainesäiliöstä tällöin vuotanut bensiini valui loivaa asfalttipintaa alaspäin viereisen F:n omistaman auton alle, höyrystyi ja syttyi tuleen. F:n auto vaurioitui palossa käyttökelvottomaksi.
E oli ottanut vakuutusyhtiö G Oy:stä tapaturmavakuutuksen, jonka ehdon mukaan “vakuutuksesta ei korvata vakuutetun ruumiinviasta tai sairaudesta johtuvia hoitokuluja, vammaa tai vamman paranemisen pitkittymistä”. Poliisin tutkimuksissa selvisi, ettei kukaan työmaalla olleista henkilöistä ollut menetellyt tahallisesti ja että kaikkia yksinomaan työmaan henkilökunnan suojaamisen tarkoituksessa säädettyjä turvallisuusmääräyksiä oli noudatettu huolellisesti. E:n potilasasiakirjoista käy ilmi, että hänellä on ollut vasemmassa silmässään etenevä ja parantumaton sairaus, jonka oli jo vuosi aikaisemmin ennustettu aiheuttavan “erittäin todennäköisesti” silmän sokeutumisen “noin puolen vuoden kuluessa”. Lievä silmän verenvuoto ei tänään päivätyn lääketieteellisen asiantuntijalausunnon mukaan vallitsevan lääketieteellisen tietämyksen mukaan “todennäköisesti” aiheuta silmän sokeutumista. E:n palkkaaman oikeustieteen ylioppilaan mukaan silmän sokeutuminen tulee korvata täysimääräisesti, koska ammattitautilain mukaan henkilövahinkotilanteissa riittää pelkästään se, että syyyhteys on “mahdollinen”.

Vastaa perustellusti seuraaviin kysymyksiin:
1) Arvioi B Oy:n korvausvastuun perustetta E:lle aiheutuneesta vahingosta. (2p.)
2) Ovatko A Oy tai C velvollisia korvaamaan X Ky:lle ja Y Oy:lle C:n aiheuttamia vahinkoja? (3p.)
3) Määrittele conditio sine qua non -oppi ja siihen valintakoekirjassa esitetty (eräs) täsmennetty määritelmä sekä arvioi kumpaakin käyttäen E:n silmän verenvuodon syntymistä ja F:n auton palamista räjähdystapahtumaan nähden. (4p.)
4) Voidaanko G Oy:n mahdollista E:hen kohdistuvaa korvausvastuuta tässä yksittäistapauksessa sovitella vahingonkorvauslain perusteella E:n silmän sokeutumisen osalta, kun otetaan huomioon E:n silmän tilasta käytettävissä oleva lääketieteellinen selvitys sekä muut asian arvioinnissa vaikuttavat seikat? (1p.)


Mallivastaukset:

Tehtävä 5
1. Oikeat vaihtoehdot b ja d. Ks. Hemmo Velvoiteoikeuden perusteet s. 12, 45.
2. Oikeat vaihtoehdot b ja d. Ks. Hemmo Velvoiteoikeuden perusteet s. 14, 25–26.
3. Oikeat vaihtoehdot a ja c. Ks. Hemmo Velvoiteoikeuden perusteet s. 22, 26.
4. Oikeat vaihtoehdot b ja d. Ks. Hemmo Velvoiteoikeuden perusteet s. 27–28.
5. Oikeat vaihtoehdot d. Ks. Hemmo Velvoiteoikeuden perusteet s. 33–34.
6. Oikeat vaihtoehdot c. Ks. Hemmo Velvoiteoikeuden perusteet s. 39.
7. Oikeat vaihtoehdot a, c ja d. Ks. Hemmo Velvoiteoikeuden perusteet s. 40.
8. Oikeat vaihtoehdot c. Ks. Hemmo Velvoiteoikeuden perusteet s. 28, 51.
9. Oikeat vaihtoehdot a. Ks. Hemmo Velvoiteoikeuden perusteet s. 62.
10. Oikeat vaihtoehdot a, b ja d. Ks. Hemmo Velvoiteoikeuden perusteet s. 88.

Tehtävä 7
1. B
2. D
3. B
4. B
5. D
6. B
7. A
8. D
9. C
10. C




Mallivastauksen 7 perustelut:
Tehtävä perustuu Mika Hemmon ”Velvoiteoikeuden perusteet” teokseen (myöhemmin ”Velvoiteoikeuden perusteet”).
1. Tehtävän ensimmäisessä kohdassa on kysytty ”(m)ikä seuraavista henkilövahinkoihin liittyvistä väitteistä ei pidä paikkaansa?”. Vastausvaihtoehdot ovat ”A. Jos vahingonkärsijä on tullut kyvyttömäksi fyysistä voimaa edellyttävään työhön, häneltä edellytetään tavallisesti hakeutumista ja kouluttautumista fyysisesti vähemmän rasittavaan työhön.”, ”B. Oikeus vahingonkorvaukseen voi olla vain vahingon välittömällä kärsijällä.”, ”C. Pysyvän haitan korvaus tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun vahingonkärsijälle jää vahinkotapahtumasta raajan toimintaa haittaava vika, arpi tai muu epäedullinen pysyvä ominaisuus.” ja ”D. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan antamat suositukset eivät sido tuomioistuimia.”
Oikea vastaus kysymykseen on väittämä B, joka ei siis pidä paikkaansa. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 79 on kerrottu, että ”(o)ikeus korvaukseen voi olla myös muulla kuin sillä, joka on henkilövahingon välitön kärsijä.” Näin ollen väittämä, jonka mukaan oikeus vahingonkorvaukseen olisi vain vahingon välittömällä kärsijällä, on virheellinen ja oikea vastaus kysymykseen.
Sen sijaan muut väittämät (A, C ja D) pitävät paikkansa ja ovat vääriä vastauksia kysymykseen. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 79 on kerrottu, että ”(j)os vahingonkärsijä on esimerkiksi tullut työkyvyttömäksi fyysistä voimaa edellyttävään työhön, häneltä edellytetään yleensä mahdollisuuksien mukaan hakeutumista ja kouluttautumista sellaiseen toiseen työhön, johon hänen jäljellä oleva työkykynsä riittää.” Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto A:n kanssa.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 80 on kerrottu, että ”(p)ysyvän haitan korvaus tulee kysymykseen, kun vahingonkärsijälle jää vahinkotapahtumasta esimerkiksi raajan toimintaa
haittaava vika, arpi tai muu epäedullinen pysyvä ominaisuus”. Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto C:n kanssa.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 80 on puolestaan kerrottu, etteivät henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan antamat suositukset sido tuomioistuimia. Näin ollen myös vastausvaihtoehto D pitää paikkansa.
2. Tehtävän toisessa kohdassa on kysytty ”(m)ikä seuraavista sopimussakkoa koskevista väitteistä pitää paikkansa?” Vastausvaihtoehdot ovat ”A. Sopimussakko on aina määrältään kiinteä.”, ”B. Sopimussakon maksaminen edellyttää, että velkoja osoittaa kärsimänsä vahingon määrän.”, ”C. Sopimussakkoon liittyy vain harvoin vastuunrajoitustarkoitus.” ja ”D. Sopimussakon vanhentuminen alkaa siitä, kun velkoja on havainnut virheen sopimuksen täyttämisessä tai kun hänen olisi pitänyt se havaita.”
Oikea vastaus kysymykseen on väittämä D, joka siis pitää paikkansa. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 111 on kerrottu, että ”sopimussakon … vanhentuminen alkaa siitä, kun velkoja on havainnut virheen sopimuksen täyttämisessä tai kun hänen olisi pitänyt se havaita.” Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto D:n kanssa ja näin ollen oikea vastaus kysymykseen.
Sen sijaan muut väittämät (A, B ja C) eivät pidä paikkaansa ja ovat vääriä vastauksia kysymykseen. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 60 on kerrottu, että ”(s)opimussakko voi olla myös kiinteämääräinen”, mutta ehto voidaan lisäksi muotoilla esimerkiksi niin, ”että suorituksen viivästyessä velallinen joutuu maksamaan tietyn sopimussakon jokaista alkavaa viivästysviikkoa kohti.” Näin ollen väittämä A on virheellinen.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 60 on lisäksi kerrottu sopimussakon etuna olevan velkojan kannalta se, ettei ”hänen tarvitse osoittaa kärsimänsä vahingon määrää”. Näin ollen myös väittämä B on virheellinen.
Edelleen Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 61 on kerrottu, että sopimussakkoon liittyy ”melko usein” vastuunrajoitustarkoitus. Myös väittämä C on siis virheellinen.
3. Tehtävän kolmannessa kohdassa on ensiksi kerrottu, että ”(p)erusteettoman edun palautukselle on katsottu olevan kolme edellytystä, joiden on täytyttävä ennen kuin palautusvelvollisuus voidaan vahvistaa”. Tämän jälkeen on kysytty, ”(m)ikä seuraavista ei kuulu näihin edellytyksiin?” Vastausvaihtoehdot ovat ”A. Hyötymisen tapahtuminen toisen kustannuksella”, ”B. Vahingoittamistarkoitus”, ”C. Edun saaminen” ja ”D. Edun perusteettomuus”.
Oikea vastaus kysymykseen on B. Muut vastausvaihtoehdot (A, C ja D) on mainittu Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 102 edellytyksinä perusteettoman edun palautusvelvollisuuden vahvistamiselle.
4. Tehtävän neljännessä kohdassa on kysytty ”(m)ikä seuraavista saamisen vanhentumista koskevista väitteistä pitää paikkansa?” Vastausvaihtoehdot ovat ”A. Vanhentumista ei ole mahdollista katkaista tekemällä velkaa koskeva osittainen suoritus, vaan velallisen on aina nimenomaisesti tunnustettava velka.”, ”B. Velasta suoritettava viivästyskorko vanhentuu itsenäisesti.”, ”C. Vanhentumisaikaa voidaan pidentää sopimuksella.” ja ”D. Lainvoimaiseksi tulleen tuomion jälkeen vanhentumisaika on kolme vuotta.”
Oikea vastaus kysymykseen on väittämä B, joka siis pitää paikkansa. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 112 on kerrottu, että ”(v)elasta suoritettava korko … vanhentuvat itsenäisesti.” Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto B:n kanssa ja näin ollen oikea vastaus kysymykseen.
Sen sijaan muut väittämät (A, C ja D) eivät pidä paikkaansa ja ovat vääriä vastauksia kysymykseen. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 112 on kerrottu, että vanhentuminen on katkaistavissa tekemällä velkaa koskeva osittainen suoritus. Näin ollen väittämä A on virheellinen.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 113 on kerrottu, että vanhentumisaikaa voidaan lyhentää, mutta sitä ei voida pidentää sopimuksella. Näin ollen myös väittämä C on virheellinen.
Edelleen velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 112 on kerrottu, että ”(l)ainvoimaiseksi tulleen tuomion … jälkeen vanhentumisaika on … viisi vuotta.” Näin ollen myös väittämä D on virheellinen.
5. Tehtävän viidennessä kohdassa on kysytty ”(m)ikä seuraavista velvoitteen lakkaamista koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa?” Vastausvaihtoehdot ovat ”A. Julkista haastetta haetaan velallisen kotipaikan tuomioistuimelta.”, ”B. Jos päävelka lakkaa velkajärjestelyn seurauksena, velkaa turvaava takaus ei kuitenkaan käy sitomattomaksi.”, ”C. Velkoja voi eräin edellytyksin käyttää prekludoitunutta saatavaansa kuittaukseen.” ja ”D. Kuittaukseen ei ole lainkaan mahdollista käyttää lakannutta saatavaa.”
Oikea vastaus kysymykseen on väittämä D, joka ei siis pidä paikkaansa. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 110 on kerrottu, ettei kuittaukseen voida käyttää lakannutta saatavaa. ”Poikkeuksen tähän muodostaa vanhentunut saatava, joka kelpaa kuittauksessa käytettäväksi vastasaatavaksi, jos kuittauksen edellytykset ovat täyttyneet ennen saatavan vanhentumista tai jos osapuolten saatavat liittyvät samaan oikeussuhteeseen.” Näin ollen väite D (”(k)uittaukseen ei ole lainkaan mahdollista käyttää lakannutta saatavaa”) ei pidä paikkaansa ja on oikea vastaus kysymykseen.
Sen sijaan muut väittämät (A, B, ja C) pitävät paikkansa ja ovat vääriä vastauksia kysymykseen. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 114 on kerrottu, että ”(j)ulkista haastetta haetaan velallisen kotipaikan tuomioistuimelta”. Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto A:n kanssa.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 115 on kerrottu, että ”(v)aikka päävelka lakkaisikin velkajärjestelyn seurauksena, velkaa turvaava takaus … ei käy sitomattomaksi”. Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto B:n kanssa.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 114 on kerrottu, että velkoja voi myös eräin edellytyksin käyttää prekludoitunutta saatavaansa kuittaukseen.” Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto C:n kanssa.

6. Tehtävän kuudennessa kohdassa ensiksi kerrottu, että ”(k)uluttajansuojalain mukaan kuluttajalle on annettava vakiomuotoisesti informaatiota ennen luottosopimuksen tekemistä.” Tämän jälkeen on kysytty ”(m)itä seuraavista seikoista ei ole lain mukaan mainittava ”vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot” -lomakkeessa?” Vastausvaihtoehdot ovat ”A. Sopimusrikkomuksen seuraamukset”, ”B. Luotonottaja”, ”C. Luotonantaja” ja ”D. Luototettava hyödyke”.
Oikea vastaus kysymykseen on B. Muut vastausvaihtoehdot (A, C ja D) on mainittu Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 13 seikkoina, jotka on annettava kuluttajalle ”vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot” -lomaketta käyttäen tiedoksi ennen luottosopimuksen tekemistä.
7. Tehtävän seitsemännessä kohdassa on kysytty ”(m)ikä seuraavista sopimuksen tulkintaa koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa?” Vastausvaihtoehdot ovat ”A. Epäselvyyssääntöä ei ole mahdollista soveltaa elinkeinonharjoittajien välisiin vakiosopimuksiin.”, ”B. Sopimuksen tulkinnassa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi sähköpostiviestien kaltaista sopimuksen valmistelumateriaalia.”, ”C. Sopimusta on mahdollista tulkita sen sanamuodon vastaisesti, jos sanamuoto ei vastaa osapuolten yhteistä tarkoitusta.” ja ”D. Ellei uudesta sopimuksesta muuta ilmene, sopijapuolten aikaisempi sopimuskäytäntö voi täydentää samojen osapuolten myöhempien sopimusten aukkoja.”
Oikea vastaus kysymykseen on väittämä A, joka ei siis pidä paikkaansa. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 43 on kerrottu, että epäselvyyssääntöä ”voidaan soveltaa myös sellaisiin vakiosopimuksiin, jotka ovat elinkeinonharjoittajien välisiä”. Näin ollen väite A (”(e)päselvyyssääntöä ei ole mahdollista soveltaa elinkeinonharjoittajien välisiin vakiosopimuksiin”) ei pidä paikkaansa ja on oikea vastaus kysymykseen.
Sen sijaan muut väittämät (B, C ja D) pitävät paikkansa ja ovat vääriä vastauksia kysymykseen. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 42 on kerrottu, että ”(s)opimuksen tai sopimusehdon tarkoitusta voidaan pyrkiä selvittämään esimerkiksi … sähköpostien perusteella.” Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto B:n kanssa.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 42 on lisäksi kerrottu, että ”sopimuksen ehdoille tulee antaa sellainen merkitys, joka vastaa osapuolten yhteistä tarkoitusta. Tämä tulkintaperiaate on niin vahva, että se syrjäyttää jopa selvän sanamuodon.” Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto C:n kanssa.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 43 on kerrottu, että ”(y)leensä voidaan olettaa, että osapuolet tarkoittavat tehdä samansisältöisen sopimuksen kuin aikaisemminkin, ellei uudesta sopimuksesta nimenomaisesti muuta ilmene. Siten aikaisempi sopimuskäytäntö voi hyvinkin täydentää samojen osapuolten myöhempien sopimusten aukkoja.” Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto D:n kanssa.
8. Tehtävän kahdeksannessa kohdassa on kysytty ”(m)ikä seuraavista sopimusrikkomuksen seuraamuksia koskevista väitteistä pitää paikkansa?” Vastausvaihtoehdot ovat ”A. Niin sanotut luontoissuoritusvaatimukset ovat käytännössä hyvin yleisiä.”, ”B. Hinnanalennus edellyttää velallisen tuottamusta.”, ”C. Vastuunrajoitusehto on tehoton, jos sopimusrikkomus johtuu huolimattomasta menettelystä.” ja ”D. Vahingonkorvausta saattaa olla mahdollista saada todella aiheutunutta vahinkoa suurempi määrä.”
Oikea vastaus kysymykseen on väittämä D. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 58 on kerrottu, että ”(v)ahingonkorvausta ei yleensä voi saada enempää kuin todella aiheutunutta vahinkoa vastaavan määrän.” Tämän jälkeen on kerrottu, että ”(t)yönantajan vastuu työsopimuksen oikeudettomasta päättämisestä saattaa kuitenkin johtaa harkinnanvaraiseen korvaukseen, jossa korvausvelvollisuus voi olla työntekijän näyttämää vahinkoa suurempi.” Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto D:n kanssa ja näin ollen oikea vastaus kysymykseen.
Sen sijaan muut väittämät (A, B ja C) eivät pidä paikkaansa ja ovat vääriä vastauksia kysymykseen. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 54 on kerrottu, että ”(k)äytännössä luontaissuoritusvaatimukset eivät ole kovin tavallisia.” Näin ollen väittämä A on virheellinen.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 59 on kerrottu, että ”(h)innanalennus ei edellytä velallisen tuottamusta”. Näin ollen väittämä B on virheellinen.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 57 on kerrottu, että ”(v)astuunrajoitusehdot ovat tehottomia, jos velallisen sopimusrikkomus on tahallinen tai törkeästä huolimattomuudesta johtuva” (kursivointi tässä). Näin ollen väittämä C on virheellinen.
9. Tehtävän yhdeksännessä kohdassa on kysytty ”(m)ikä seuraavista vahingonkorvausvastuuta koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa?” Vastausvaihtoehdot ovat ”A. Kauppalain mukaan sivullisen kanssa solmitun sopimuksen raukeamisesta aiheutuvaa voiton saamatta jäämistä on pidettävä välillisenä vahinkona.”, ”B. Kontrollivastuun vallitessa virheellisen suorituksen tehnyt on korvausvelvollinen, ellei hän osoita virheen johtuneen hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolisesta esteestä. Lisäksi korvausvelvollisuus edellyttää, että este on ollut sopimuksentekohetkellä ennakoitavissa ja sellainen, jonka velallinen olisi voinut välttää tai voittaa.”, ”C. Sopimusrikkomuksesta johtuva haitta ei voi tulla korvattavaksi.” ja ”D. Kauppalain mukaan tuotannon vähentymisestä aiheutuvaa vahinkoa on pidettävä välillisenä vahinkona.”
Oikea vastaus kysymykseen on väittämä C, joka ei siis pidä paikkaansa. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 58 on kerrottu, että ”(k)uluttajansuojalainsäädäntöön on … otettu määräyksiä erilaisten haittojen korvaamisesta.” Näin ollen väittämä, jonka mukaan sopimusrikkomuksesta johtuva haitta ei voisi tulla korvattavaksi, on virheellinen ja oikea vastaus kysymykseen.
Sen sijaan muut väittämät (A, B ja D) pitävät paikkansa ja ovat vääriä vastauksia kysymykseen. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 56 on kerrottu, että ”välillisenä vahinkona pidetään 1) vahinkoa, joka johtuu tuotannon … vähentymisestä …” ja ”3) voittoa, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut”. Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehtojen A ja D kanssa.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 55 on kerrottu, että ”(k)ontrollivastuun mukainen vastuusta vapautuminen tulee kysymykseen, jos velallinen osoittaa, että viivästyminen tai virheellinen suoritus on johtunut hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolisesta esteestä. Lisäksi esteen on vielä pitänyt olla sopimuksentekohetkellä ennakoimaton ja sellainen, jota velallinen ei ole voinut välttää tai voittaa.” Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto B:n kanssa.
10. Tehtävän kymmenennessä kohdassa on kysytty ”(m)ikä seuraavista vakuutusta koskevista väitteistä pitää paikkansa? Vastausvaihtoehdot ovat ”A. Vakuutuksenantajan vastuu alkaa aina siitä, kun vakuutuksenantaja on antanut tai lähettänyt hyväksyvän vastauksen vakuutuksenottajan hakemukseen, ellei muusta ajankohdasta ole sovittu yksilöllisesti vakuutuksenottajan kanssa.”, ”B. Vakuutusmaksun suorittaminen ei voi olla vakuutuksen voimaantulon edellytys.”, ”C. Vakuutetun ollessa konkurssissa vahingonkärsijä saa vaatia vastuuvakuutukseen perustuvaa vakuutuskorvausta suoraan vakuutuksenantajalta.” ja ”D. Vakuutuksenantajan tekemää korvauspäätöstä koskeva kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun vakuutuskorvausta hakenut on saanut kirjallisen tiedon päätöksestä ja kyseisestä määräajasta.”
Oikea vastaus kysymykseen on C, joka siis pitää paikkansa. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivuilla 99–100 on kerrottu, että vahingonkärsijä saa eräissä tapauksissa vaatia vastuuvakuutukseen perustuvaa vakuutuskorvausta suoraan vakuutuksenantajalta. ”Tällainen suora korvausoikeus syntyy kolmessa tilanteessa: … 2) vakuutetun ollessa konkurssissa”. Lainaus on yhdenmukainen vastausvaihtoehto C:n kanssa ja näin ollen oikea vastaus kysymykseen.
Sen sijaan muut väittämät (A, B ja D) eivät pidä paikkaansa ja ovat vääriä vastauksia kysymykseen. Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 97 on kerrottu, että ”(v)akuutuksenantajan vastuu alkaa … siitä, kun vakuutuksenantaja on antanut tai lähettänyt hyväksyvän vastauksen vakuutuksenottajan hakemukseen … , ellei muusta ajankohdasta ole sovittu yksilöllisesti vakuutuksenottajan kanssa. Toisinaan vakuutuksenantajan vastuu voi kuitenkin ulottua jo ennen tätä hetkeä sattuneisiin vakuutustapahtumiin.” Näin ollen väittämä A on virheellinen.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 98 on kerrottu, että ”(j)oissakin tapauksissa vakuutuksen voimaantulon edellytyksenä voi olla vakuutusmaksun suorittaminen.” Näin ollen väittämä B on virheellinen.
Velvoiteoikeuden perusteet teoksen sivulla 100 on kerrottu, että ”(j)os vakuutuskorvausta hakenut ei hyväksy vakuutuksenantajan tekemää korvauspäätöstä, hänen on pantava vireille kanne suuremman korvauksen saamiseksi kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut kirjallisen tiedon vakuutuksenantajan päätöksestä ja kyseisestä määräajasta” (kursivointi tässä). Näin ollen väittämä D on virheellinen.








Tehtävä 1
Sivunumeroviittaukset teokseen Hemmo: Velvoiteoikeuden perusteet
a) Tehtävässä pätemättömyyttä voidaan arvioida kolmen eri pätemättömyysperusteen näkökulmasta. Alle 18-vuotias on holhoustoimilain mukaan vajaavaltainen. Vajaavaltainen voi tehdä pätevästi oikeustoimia, jotka ovat tavanomaisia tai merkitykseltään vähäisiä. Omalla työllään ansaitsemastaan varallisuudesta vajaavaltainen saa päättää vapaasti. Ansiotulojen käyttöön ei liity tavanomaisuuden ja vähäisyyden edellytystä. A on alle 18-vuotiaana vajaavaltainen, mutta hän maksoi puhelimen työstä saamillaan tuloilla, joten kauppa oli tältä osin pätevä. Oikeustoimilain mukaan petollisesta menettelystä on kyse silloin, kun osapuoli antaa toiselle virheellistä tietoa tai salaa seikan, josta sopimuskumppani voi odottaa saavansa tiedon, ja kun sopimuksen syntyminen perustuu tähän erehdyttämiseen. B on antanut A:lle virheellisiä tietoja puhelimen aiemmasta käytöstä, jotka ovat saaneet A:n solmimaan sopimuksen uudesta puhelimesta, joten A voisi vedota pätemättömyyteen. Kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn harkinnanvaraa jättävä tunnusmerkistö täyttyy esimerkiksi, kun toinen osapuoli on ollut virheellisessä käsityksessä sopimuksen kannalta olennaisesta seikasta ja sopimuskumppanin on tullut tietää tästä erehdyksestä. Tapauksessa B on itse aiheuttanut A:n erehtymisen, joten hänen ei voida sallia käyttää hyväkseen A:n erehtymistä, vaan A voisi vaatia sopimuksen pätemättömyyttä. (s. 25 – 27 ja 29 – 31)
b) Vaihtoehtoisena suoritustapana olisi ollut käytettävissä kuittaus. Kuittauksen edellytyksiä ovat saatavien samanlaatuisuus, vastasaatavan perimiskelpoisuus ja saamisten vastakkaisuus. Saatavien samanlaatuisuudella tarkoitetaan yleensä sitä, että molemmat saatavat ovat rahavelkoja. Tapauksessa A:n 5 000 euron ja B:n 300 euron saatavat ovat rahavelkoja. Ollakseen perimiskelpoinen vastasaatavan tulee olla erääntynyt ja muutenkin suoritustuomion perusteeksi kelpaava. A:n saatava B:ltä on erääntynyt 31.12.2001 ja se kelpaa yhä suoritustuomion perusteeksi, sillä saatava ei ole vanhentunut, koska 3 vuoden vanhentumisaika alkaa saatavan erääntymisestä. Saamisten vastakkaisuus edellytyksellä tarkoitetaan sitä, että kummassakin saatavassa velkoja- ja velallispuolina on oltava samojen henkilöiden. Molemmissa saatavissa velkoja- ja velallisosapuolina ovat A ja B. Kaikki kuittauksen edellytykset siis täyttyvät. A voisi toteuttaa kuittauksen kuittausilmoituksella B:lle, joka ei voisi kuittausta torjua. Kuittauksen seurauksena saamiset lakkaavat toistensa peittäviltä osin. A:n saatava B:ltä jäisi määrältään suurempana voimaan siltä osin kuin sen määrä ylittää B:n saatavan A:lta. B:n saatava siis lakkaisi ja A:n saatavasta jäisi 4 700 euroa yhä suorittamatta. (s. 95 – 100)

Tehtävä 2
Yleisperustelut
Yleensä ongelmana oli, ettei vastattu vain siihen, mitä kysyttiin. Tapausselosteessa esiintyi hämäykseksi varsin runsaasti seikkoja, jotka eivät olleet relevantteja esitettyjen kysymysten kannalta. Pohdittavaksi tarjoiltiin muun muassa oikeustoimen pätemättömyyttä, kuittausta, perusteettoman edun palautusta jne. Tarkoituksena oli poimia esille ne kokelaat, jotka kykenevät pienessä paineessakin lakimiehen ammattistandardin mukaiseen suoritukseen, eli paloittelemaan ja analysoimaan sotkuisia juttuja erottaen olennaiset ja epäolennaiset oikeus- ja faktakysymykset toisistaan. Vastausten laatu oli tähän tavoitteeseen nähden pääsääntöisesti erittäin heikkoa. Jakauma sijaitsi asteikon “hännässä”.
Kussakin kohdassa edellytettiin sekä soveltuvan normin täsmällistä selostamista että tuon normin soveltamista. Puute jommassa kummassa, eli normin selostaminen ilman sen soveltamista tai “soveltaminen” vailla normia, johti pisteen menetykseen – riippumatta siitä, miten hyvin esille tuotu asia ehkä oli rivien välistä pääteltynäkin osattu. Normi ja sen soveltaminen voitiin hyväksyä myös samassa lauseessa esitettyinä. Tällöin kuitenkin edellytettiin, ettei vastauksen perusteella jäänyt epäselvyyttä yhtäältä siitä, ymmärsikö kokelas soveltamansa abstraktin – ja siten myös muihinkin (vastaaviin) tilanteisiin soveltuvan – normin sisällön täsmällisesti, ja toisaalta siitä, mielsikö hän soveltavansa juuri tuota normia nyt esillä olevaan tapaukseen. Tuli siis käydä selvästi ilmi, mikä on yleistä normia ja mikä sen soveltamista tähän yksittäistapaukseen.
Hyväksyttävänä normin soveltamisena ei pidetty sitä, että totesi – normit ensin selostettuaan – esimerkiksi: “... näin ollen A Oy on velvollinen korvaamaan C:n X Ky:lle aiheutuneen vahingon”. Soveltamisratkaisut oli perustettava kunnolla tapausselosteesta ilmi käyviin faktoihin.
Mallivastaus yksityiskohtaisemmin arvostelukommentein
1. A Oy on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti räjäytystoiminnan harjoittajana ankarassa eli tuottamuksesta riippumattomassa vastuussa räjäytystyöstään E:lle aiheutuneista vahingoista (Hemmo s. 70 ja 72). (1p). Näin ollen B Oy on A Oy:lle myöntämänsä vastuuvakuutuksen ehdon perusteella velvollinen korvaamaan sanotun henkilövahingon. (1p)
Kaksi eri asiaa: 1) B Oy:n vastuuvakuutussopimukseen (A Oy – B Oy) perustuva korvausvastuu, joka sopimusehdon mukaan edellyttää, että 2) A Oy on voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuussa E:lle.
Esimerkiksi ilmausta: “B Oy vastaa vahingosta samalla perusteella kuin A Oy”, ei hyväksytty. B Oy:n vastuun peruste ei ole sama kuin A Oy:n, vaan vastuuvakuutussopimuksen ehto, jonka mukaan B Oy on korvausvastuussa, jos A Oy on voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuussa. A Oy:n vahingonkorvausvastuu on toisin sanoen välttämätön, muttei riittävä ehto B Oy:n korvausvastuulle. Hyväksytyssä vastauksessa edellytettiin molempien selostamista tyhjentävästi.

Kohdassa 1 kysyttiin B Oy:n korvausvastuun perustetta E:lle aiheutuneesta vahingosta. Kysymys ei koskenut sitä, millä edellytyksillä E voi esittää korvausvaatimuksen suoraan B Oy:lle (VakSopL 67 §).
Epämääräisiä ilmauksia, kuten “A Oy on toimialansa perusteella ankarassa vastuussa...”, ei hyväksytty. Sillä, millä toimialoilla A Oy toimii, ei ole merkitystä. Olennaista on, onko E:n vahinko aiheutunut A Oy:n sellaisen toiminnan seurauksena, joka kuuluu ankaran vastuun piiriin. Valintakoekirjan perusteella ei sitä paitsi voi päätellä, että maansiirtourakointi olisi ankaran vastuun piirissä – vaikka näin ehkä asian laita onkin.
Monet selostivat korvausvastuun sisältöä, vaikka tehtävässä kysyttiin ainoastaan vastuun perustetta.
Pisteet menetti, vaikka oli sinänsä selittänyt oikein, että A Oy:n vastuu räjäytystyöstä aiheutuneesta vahingosta on ankaraa, jos oli tässä tai muussa yhteydessä määritellyt ankaran vastuun sisällön virheellisesti, esimerkiksi väittämällä, että “ankaralla vastuulla tarkoitetaan, että kaikki tuottamukselliset vahingot on korvattava täysimääräisesti” yms.
Pisteet jäivät saamatta, jos väitti A Oy:n vastuun perustuvan esimerkiksi oikeustoimilakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin tai vahingonkorvauslakiin. Pisteet menetti myös pohdiskelemalla, onko oikeuskäytännön perusteella kehittynyt ankara vastuu ylipäänsä voimassa olevaa oikeutta, jollaisen mukaista vastuuta vakuutusehdossa tarkoitetaan. Koska valintakoekirjassa (Hemmo) ei selostettu tarkemmin ympäristövahinkolain sisältöä, ei sen soveltamisesta voinut saada lisäpisteitä.
Monet olivat ymmärtäneet väärin, mitä vastuuvakuutuksella tarkoitetaan – siitä huolimatta, että vakuutusehtokin oli tapausselosteessa siteerattu – ja käsitelleet B Oy:n vastuuta esimerkiksi vahinkovakuutuspohjalta. Tyypillisesti väitettiinkin, että “koska kyseessä oli tahaton vahinko (E:lle) ja koska suojeluohjeita (yms.) oli noudatettu, vahinko on korvattava vakuutuksesta”. Pisteitä ei saanut, jos tällä tai muulla vastaavalla tavoin sinänsä sattuikin osumaan oikeaan lopputulokseen B Oy:n korvausvastuun perusteen osalta.
2. Työnantaja on vahingonkorvauslain mukaan isännänvastuussa lukuunsa työtä tekevän työntekijänsä ulkopuoliselle aiheuttamasta vahingosta (Hemmo s. 63). A Oy on isännänvastuunsa perusteella vastuussa C:n X Ky:lle työssään virheellisen sorakuorman toimittamisen seurauksena aiheuttamasta vahingosta. A Oy ei ole vastuussa C:n Y Oy:lle työtehtäviensä ulkopuolella aiheuttamasta vahingosta eli tupakka-automaatin rikkomisesta. (1p)
Vastauksesta tuli käydä ilmi, että isännänvastuunormin soveltamisala oli todella ymmärretty, eli että työssä aiheutettu vahinko voi tulla tämän perusteella korvattavaksi mutta työn ulkopuolella aiheutettu ei. Y Oy:lle aiheutunut vahinko ei näin ollen tule A Oy:n isännänvastuun piiriin.
Jotta kohdassa 2 olisi ylipäänsä kyennyt vastaamaan siihen, ovatko A Oy tai C velvolliset korvaamaan X Ky:lle ja Y Oy:lle C:n aiheuttamia vahinkoja, täytyi ymmärtää se, mitä vahinkoja kyseisille yhtiöille on ylipäänsä aiheutunut. Hyvin tyy

pillisesti erehdyttiin väittämään esimerkiksi, että viivästyskorkoseuraamus, joka A Oy:lle oli C:n menettelyn vuoksi aiheutunut, olisi ollut Y Oy:lle aiheutunutta vahinkoa, jonka käsittely olisi näin ollen ylipäänsä ollut relevanttia tässä yhteydessä. Tähän liittyen monet myös jatkoivat, ettei työnantajan isännänvastuuta koskeva säännös tule sovellettavaksi, jos työntekijä on menetellyt tahallisesti. Kuten esimerkiksi valintakoekirjan sivulta 64 käy ilmi, “työntekijän vastuun rajoitukset eivät päde silloin, jos kysymyksessä on tahallisesti aiheutettu vahinko. Tässä tapauksessa on (työntekijän osalta, MS huom.) tuomittava täysi korvaus, ellei erityisistä syistä seuraa tarvetta vastuun sovitteluun. Myöskään työnantajan vastuun ensisijaisuus ei tahallisuustilanteissa vaikuta korvausvastuuta estävästi, vaan vahingonkärsijä voi halutessaan periä korvauksen heti työntekijältä.” Työnantajan isännänvastuu on myös tahallisuustilanteissa olemassa, joskin vahinkoa kärsineelle tarjoutuu mahdollisuus esittää niin halutessaan korvausvaatimus suoraan työntekijää kohtaan. Se, millaiseksi A Oy:n ja C:n vastuu käytännössä muodostuu, riippuu prosessuaalisista seikoista eli siitä, ketä vastaan vaatimukset jutussa lopulta esitetään. Näistä seikoista ei tehtävässä ollut kysymys.
Muutamat kokelaat pohdiskelivat myös taloudellisen vahingon korvaamisen edellytysten täyttymistä C:n X Ky:lle aiheuttaman vahingon osalta. Tällöin jäi kuitenkin havaitsematta, että työnantajan isännänvastuuta koskeva säännös (VahL 3:1) ja taloudellisen vahingon korvausrajoitukset sisältävä säännös (VahL 5:1) ovat saman tasoisina vahingonkorvauslaissa. Isännänvastuusäännöksessä ei ole rajoitettu korvattavien vahinkojen alaa.
Vahingon aiheuttanut työntekijä ei ole lainkaan korvausvelvollinen vahingonkärsijää kohtaan, jos hänen syykseen jää vain lievä huolimattomuus (Hemmo s. 63). Koska C on menetellyt sorakuorman osalta vain lievän huolimattomasti, hän ei ole vastuussa X Ky:lle tältä osin aiheutuneesta vahingosta. (1p)
Kohdassa 2 edellytettiin tyhjentävää vastausta yhtäältä A Oy:n vastuuseen X Ky:lle ja Y Oy:lle sekä toisaalta C:n vastuuseen X Ky:lle ja Y Oy:lle.
Tehtävässä ei kysytty mitään A Oy:n takautumisoikeudesta (regressioikeudesta) C:hen nähden.
C Oli menetellyt lievän huolimattomasti eikä hän ollut siten lainkaan korvausvelvollinen X Ky:lle. Tapauksessa esillä olevassa asetelmassa ei siten ollut myöskään kysymys sellaisesta A Oy:n isännänvastuun piiriin kuuluvasta C:n aiheuttamasta vahingosta, jonka osalta olisi ollut relevanttia pohtia, onko vahinkoa kärsineellä oikeus esittää C:lle vahingonkorvausvaatimusta A Oy:n maksukyvyttömyyden vuoksi (vrt. VahL 6:2 ja Hemmo s. 63-64).
Muutamat kokelaat ryhtyivät arvioimaan ekstensiivisesti C:n tuottamuksen astetta, vaikka tehtävässä selvästi sanottiin, että hän oli menetellyt lievän huolimattomasti.
Vahingonkorvauslaissa säädetyllä yleisellä tuottamusvastuulla tarkoitetaan velvollisuutta korvata tuottamuksella eli tahallisesti tai huolimattomuudesta toiselle aiheutettu vahinko (Hemmo s. 62). C on vastuussa Y Oy:lle tupakka-automaatin rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta yleisen tuottamusvastuunsa perusteella. (1p)

Tyypillisesti jätettiin kokonaan mainitsematta, mihin normiin tällainen käytännön kansalaisellekin intuitiivisesti tunnettu vastuumuoto perustuu, tai veikattiin vastuun perusteeksi liikennevahinkolakia, oikeustoimilakia, rikoslakia jne.
Pisteet menetti, jos oli sinänsä selostanut oikein vahingonkorvauslain yleisen tuottamusvastuusäännöksen ja ehkä soveltanutkin sitä oikein, jos oli kuitenkin muualla vastauksessa selittänyt vahingonkorvauslain perustuvan ankaraan vastuuseen, toisin sanoen tuottamuksesta riippumattomaan vastuuseen.
Työntekijän velvollisuutta korvata työssään ulkopuoliselle aiheutettu vahinko koskeva vahingonkorvauslain säännös (VahL 4:1,1) on pidettävä tarkasti erillään niin ikään vahingonkorvauslaissa säädetystä yleisestä tuottamusvastuusta (VahL 2:1). Ensiksi mainittu on viimeksi mainittuun nähden työntekijäasemassa olevan henkilön vahingonkorvausvastuuta tosiasiallisesti rajoittava säännös. Työtehtävien ulkopuolella vastuu perustuu lähtökohtaisesti yleiseen tuottamusvastuuseen, jolloin myös lievä huolimattomuus yleensä perustaa korvausvastuun.
3. Conditio sine qua non -opissa eli opissa välttämättömästä syystä kysytään, olisiko vahinko aiheutunut, jos vahingon syyksi epäiltävää tapahtumaa ei olisi sattunut. Jos vastaus on kielteinen, voidaan todeta, että tapahtumainkulku on saanut vahinkoon johtaneen sisällön tarkasteltavana olevan syyn vuoksi. (Hemmo s. 76). (1p)
Syy-yhteysvaatimuksen (erään) täsmennetyn määritelmän mukaan tarkasteltava teko on tietyn seurauksen syy, jos (ja vain jos) se on välttämätön osa seurausta edeltävää seikastoa, joka on ollut riittävä seuraamuksen aikaansaamiseksi. (Hemmo s. 76). (1p)
Jos räjähdystä ei olisi tapahtunut, työmaalta ei olisi lentänyt kiveä E:n silmään eikä silmään olisi tullut verenvuotoa. Conditio sine qua non -syy-yhteysvaatimus täyttyy. Räjähdys ja siitä seurannut kiven lentäminen E:n silmään ovat selvästikin myös olleet riittäviä edellytyksiä silmän verenvuodolle. Näin ollen myös syy-yhteyden täsmennetty määritelmä täyttyy. (1p)
F:n auto ei ilmeisestikään olisi palanut, ellei räjähdystä olisi sattunut. Conditio sine qua non -vaatimus siis täyttyy, mutta täsmennetty määritelmä ei, koska maan lievä tärähtely ei selvästikään yksinään ole ollut riittävä aiheuttamaan F:n auton palamista.(1p)
Kohdassa 3 testattiin kokelaan kykyä oivaltaa vahingonkorvausoikeuden eräitä käytännössä hyvin keskeisiä teoreettisia konstruktioita sekä operationalisoida niitä (lähes) triviaalitapauksissa.
Kohdassa 3 edellytettiin sekä conditio sine qua non -opin että siihen valintakoekirjassa esitetyn täsmällisemmän määrittelyn määrittelyä. Näistä sai pisteen kummastakin. Lisäksi edellytettiin, että kumpaakin oli sovellettu sekä E:n silmän verenvuotoon että F:n auton palamiseen. Lähes kaikki heikommatkin kokelaat olivat osanneet ulkoa conditio sine qua non -opin määritelmän. Yleensä osattiin myös siihen esitetty täsmennyskin. Joissakin satunnaisissa vastauksissa oli lisäksi osoitettu kykyä soveltaa tätä ulkoa opeteltua tietoa esillä olevassa tapauksessa.
Vajaita määritelmiä, kuten esimerkiksi: Conditio sine qua non -opissa on kysymys “käänteisestä syy-yhteysarvioinnista” tai “opista välttämättömästä syystä”, tai ristikkäisiä määritelmiä, ei hyväksytty.

Monet kokelaat käsittelivät kohdassa 3 räjähdyksen yhteyttä silmän sokeutumiseen, vaikka kysymys oli selvästi rajattu koskemaan räjähdyksen ja silmän verenvuodon välistä yhteyttä. Silmän sokeutumisen osalta tehtävä olisi ollut lähes mahdoton ratkaista. Ne, jotka vastasivat vain siihen, mitä kysyttiin, pääsivät huomattavasti helpommalla.
4. Vahingonkorvauslaki koskee sopimuksenulkoista korvausvastuuta (Hemmo s. 59). Koska G Oy:n mahdollinen korvausvastuu E:hen nähden perustuu G Oy:n ja E:n väliseen vakuutussopimukseen, ei sitä voida sovitella vahingonkorvauslain perusteella. (1p)
Kohdassa 4 edellytettiin, että kokelas oli ymmärtänyt täsmällisesti, mikä on vahingonkorvauslain soveltamisala. Vastauksina ei hyväksytty esimerkiksi seuraavia: “Korvausta ei voida sovitella vahingonkorvauslain mukaan, sillä korvaus vakuutustapahtumasta määräytyy vakuutusehtojen mukaisesti, eikä E syyllistynyt huolimattomuuteen.” / “Korvausvastuun sovitteluun vahingonkorvauslain perusteella ei ole edellytyksiä, koska kyseessä on vakuutussopimus, jota säädellään vakuutusehdoissa ja vakuutussopimuslaissa.” / ” Korvausvastuun sovittelulle vahingonkorvauslaissa säädetyt edellytykset eivät ole käsillä, koska kyseessä on sopimukseen perustuva korvausvastuu.” / “Vahingonkorvauslaki on yleislaki, jota ei sovelleta vakuutussuhteisiin, joista säädetään vakuutussopimuslaissa (erityislaki?, MS huom.)”. Kyseisen kaltaiset vastaukset eivät osoita, että kokelas olisi ymmärtänyt täsmällisesti vahingonkorvauslain soveltamisalan. Pistemenetykseltä ei pelastanut se, että selosti, mitä muita lakeja kuin vahingonkorvauslakia tapauksessa esillä olevaan sovittelutilanteeseen mahdollisesti voisi tulla sovellettavaksi.
Kohdassa 4 ei hyväksytty edes seuraavaa määritelmää: “Tapauksessa G Oy:n korvausvastuu perustuu G Oy:n ja E:n välillä solmittuun (tapaturmavakuutus)sopimukseen, eikä vahingonkorvauslain mukainen sovittelu ole mahdollista. Mahdollinen sovitteluasia pitää ratkaista sopimusoikeudellisin perustein.” Myöskään tällaisesta vastauksesta ei käy täsmällisesti ilmi, miksi vahingonkorvauslakia ei sovelleta tapaukseen.

JohannaKatariina
Viestit: 8
Liittynyt: Ti Huhti 03, 2018 1:28 pm

Re: Velvoitteen vanhoja pääsykoetehtäviä

Viesti Kirjoittaja JohannaKatariina » Pe Touko 04, 2018 11:19 pm

Noin nyt ainakin onnistu. Ehkä siitäkin tolkkua saa, jos joku haluaa kattella millasia joskus ollu Hemmon kirjasta. No nyt lopetan tämän yksinpuhelun täälä, haha.

Outi
Viestit: 4
Liittynyt: Su Huhti 01, 2018 9:32 pm

Re: Velvoitteen vanhoja pääsykoetehtäviä

Viesti Kirjoittaja Outi » La Touko 05, 2018 1:05 pm

Ihanaa että jaoit! Kiitos :)

Paula
Viestit: 1
Liittynyt: Ma Touko 07, 2018 12:43 pm

Re: Velvoitteen vanhoja pääsykoetehtäviä

Viesti Kirjoittaja Paula » Ma Touko 07, 2018 12:46 pm

Kiitos näistä!

Tehtävän 5 (ens.monivalinta) kohta 8 D on hyvä muistutus siitä, miten tarkkaa ja/tai-sanojen kanssa on (kts.nyk. Velvarin kirjan s.58). :)

NepaNepa
Viestit: 2
Liittynyt: To Touko 10, 2018 7:59 pm

Re: Velvoitteen vanhoja pääsykoetehtäviä

Viesti Kirjoittaja NepaNepa » To Touko 10, 2018 8:04 pm

Kukas selittäisi minulle miksi 2004 vuoden tehtävässä nro2. kohdassa 2 arvioidaan A:n vastuuta C:n tekemästä toimituksesta "silmin nähden selvästi väärän kokoista soratavaraa, mistä oli aiheutunut X Ky:lle taloudellista menetystä työurakan viivästymisseuraamusten muodossa", VahL:n perusteella eikä kauppalain perusteella, vaikka tuossa taustalla selkeästi näyttäisi olevan sopimussuhde, jos kerran "väärän kokoista" tavaraa toimittaa.
Onko tässä nyt jotain mitä en ymmärrä??

Petsamo
Viestit: 26
Liittynyt: Pe Touko 05, 2017 11:03 am

Re: Velvoitteen vanhoja pääsykoetehtäviä

Viesti Kirjoittaja Petsamo » To Touko 10, 2018 8:30 pm

NepaNepa kirjoitti:
To Touko 10, 2018 8:04 pm
Kukas selittäisi minulle miksi 2004 vuoden tehtävässä nro2. kohdassa 2 arvioidaan A:n vastuuta C:n tekemästä toimituksesta "silmin nähden selvästi väärän kokoista soratavaraa, mistä oli aiheutunut X Ky:lle taloudellista menetystä työurakan viivästymisseuraamusten muodossa", VahL:n perusteella eikä kauppalain perusteella, vaikka tuossa taustalla selkeästi näyttäisi olevan sopimussuhde, jos kerran "väärän kokoista" tavaraa toimittaa.
Onko tässä nyt jotain mitä en ymmärrä??

Mä ymmärsin asian niin että kyseessä on sopimuksenulkopuolinen vahingonkorvausvastuu sen takia, koska työssä aiheutettu ja eihän sillä työntekijällä ole sopimusta X ky:n kanssa.
Voin olla kyllä kokolailla väärässäkin tässä ajatusketjussa.

NepaNepa
Viestit: 2
Liittynyt: To Touko 10, 2018 7:59 pm

Re: Velvoitteen vanhoja pääsykoetehtäviä

Viesti Kirjoittaja NepaNepa » La Touko 12, 2018 6:19 pm

Petsamo kirjoitti:
To Touko 10, 2018 8:30 pm
NepaNepa kirjoitti:
To Touko 10, 2018 8:04 pm
Kukas selittäisi minulle miksi 2004 vuoden tehtävässä nro2. kohdassa 2 arvioidaan A:n vastuuta C:n tekemästä toimituksesta "silmin nähden selvästi väärän kokoista soratavaraa, mistä oli aiheutunut X Ky:lle taloudellista menetystä työurakan viivästymisseuraamusten muodossa", VahL:n perusteella eikä kauppalain perusteella, vaikka tuossa taustalla selkeästi näyttäisi olevan sopimussuhde, jos kerran "väärän kokoista" tavaraa toimittaa.
Onko tässä nyt jotain mitä en ymmärrä??

Mä ymmärsin asian niin että kyseessä on sopimuksenulkopuolinen vahingonkorvausvastuu sen takia, koska työssä aiheutettu ja eihän sillä työntekijällä ole sopimusta X ky:n kanssa.
Voin olla kyllä kokolailla väärässäkin tässä ajatusketjussa.
En näe että tämä voi olla syy, sillä kyllähän lähtökohtaisesti kaikki sopimussuhteissa yhtiön 'puolesta tehdyt' vahingot ovat työntekijöiden tekemiä...
Olen tätä yrittänyt pähkäillä enkä fiksummaksi millään tule. Väittäisin että VahL voi tulla sovellettavaksi vain jos se sorakasa olisi sinne lähetetty ilman että minkään sortin soraa on tilattu, mutta jos se on "väärän kokoista" on se virheellinen toimitus..

miyl
Viestit: 17
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2018 11:48 am

Re: Velvoitteen vanhoja pääsykoetehtäviä

Viesti Kirjoittaja miyl » Ma Touko 14, 2018 7:18 pm

NepaNepa kirjoitti:
La Touko 12, 2018 6:19 pm
Petsamo kirjoitti:
To Touko 10, 2018 8:30 pm
NepaNepa kirjoitti:
To Touko 10, 2018 8:04 pm
Kukas selittäisi minulle miksi 2004 vuoden tehtävässä nro2. kohdassa 2 arvioidaan A:n vastuuta C:n tekemästä toimituksesta "silmin nähden selvästi väärän kokoista soratavaraa, mistä oli aiheutunut X Ky:lle taloudellista menetystä työurakan viivästymisseuraamusten muodossa", VahL:n perusteella eikä kauppalain perusteella, vaikka tuossa taustalla selkeästi näyttäisi olevan sopimussuhde, jos kerran "väärän kokoista" tavaraa toimittaa.
Onko tässä nyt jotain mitä en ymmärrä??

Mä ymmärsin asian niin että kyseessä on sopimuksenulkopuolinen vahingonkorvausvastuu sen takia, koska työssä aiheutettu ja eihän sillä työntekijällä ole sopimusta X ky:n kanssa.
Voin olla kyllä kokolailla väärässäkin tässä ajatusketjussa.
En näe että tämä voi olla syy, sillä kyllähän lähtökohtaisesti kaikki sopimussuhteissa yhtiön 'puolesta tehdyt' vahingot ovat työntekijöiden tekemiä...
Olen tätä yrittänyt pähkäillä enkä fiksummaksi millään tule. Väittäisin että VahL voi tulla sovellettavaksi vain jos se sorakasa olisi sinne lähetetty ilman että minkään sortin soraa on tilattu, mutta jos se on "väärän kokoista" on se virheellinen toimitus..
Moi NepaNepa ja Petsamo,

kokeillaan, jospa vielä ehtisitte nähdä tämän. Isännänvastuuta on avattu velvoiteoikeuden kirjan omassa ketjussa.

Tässä ei ole kyse siitä, ettei työntekijällä ja X ky:llä ole nimenomaista sopimusta keskenään. Työntekijä toimii työnantajansa lukuun ja isännänvastuu on vastuun kanavoitumista työnantajalle.

Esimerkkitehtävän ymmärtämiseksi on keskeistä hahmottaa ensin se, mitä isännänvastuu tarkoittaa, ja sen jälkeen se, että isännänvastuu soveltuu sekä silloin, kun kyse on sopimusvastuusta, että silloin, kun kyse on sopimuksenulkoisesta vastuusta. Tätä ei avata kirjassa kovin selkeästi. VahL säännös isännänvastuusta koskee työnantajan ja työntekijän välistä vastuun rakentumista, ja niinpä VahL soveltuu tapaukseen siltä osin, kun kyse on tästä vastuun kanavoitumisen määrittelystä. VahL ei automaattisesti sovellu myös kyseessä olevaan vahinkoon, vaan kuten muulloinkin, vahingon laatu määrää sen, mikä sääntely soveltuu. Kun tässä on kyse toimituksen virheestä, ja A:n ja X Ky:n välillä on selvästi ollut sopimussuhde, siihen soveltuu normaalisti se, mitä sopimusvastuusta tällaisessa tapauksessa säädellään. Eli olennaista on hahmottaa yhtäältä VahL isännänvastuun normilähteenä ja toisaalta se, millaisesta vahingosta on kyse ja mitä siihen sovelletaan.

Paljon onnea valintakokeeseen!

Vastaa Viestiin