Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Oikeustieteellisen tdk:n pääsykokeisiin valmentavan kurssin oma keskustelualue.
janne
Viestit: 186
Liittynyt: La Joulu 14, 2013 5:40 pm

Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Viesti Kirjoittaja janne » Ke Huhti 11, 2018 2:20 pm

Tähän ketjuun Tatu Hyttisen ja Jussi Tapanin Rikoksen ja rangaistuksen äärellä -kirjaa koskevat kysymykset ja keskustelu.

Opiskelija97
Viestit: 16
Liittynyt: Pe Huhti 13, 2018 1:12 pm

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Viesti Kirjoittaja Opiskelija97 » Ke Huhti 18, 2018 4:03 pm

Milloin s. 94 mainittua peukalosääntöä, jossa tuomioistuin lisää ankarimpaan yksikkörangaistukseen kolmasosan seuraavaksi ankarimmasta arvioimansa rikoksen rangaistusmäärästä? S. 95-96 käydään läpi tätä erään esimerkin kautta, mutta mielestäni siinä ei käytetä täyä kolmasosan lisäävää vaikutusta? Hieman sekava selostus, mutta toivottavasti tästä saa kiinni mitä ajan takaa :)

Jeejee
Viestit: 4
Liittynyt: To Huhti 19, 2018 7:54 pm

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Viesti Kirjoittaja Jeejee » To Huhti 19, 2018 7:56 pm

Tarkoittaako sivun 32 "perusoikeusasiakirja" samaa kuin perusoikeuskirja?

olof
Viestit: 7
Liittynyt: La Touko 14, 2016 12:03 am

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Viesti Kirjoittaja olof » To Huhti 19, 2018 9:45 pm

Hei Opiskelija97.

Peukalosäännössä on kysymys siitä, että tuomioistuin valitsee ensin sen rikoksen, josta erikseen arvioituna annettaisiin tapauksessa ankarin rangaistus. Tämän päälle lisätään kolmasosa toiseksi vakavimman rikoksen siitä tuomiosta, joka tapauksessa annettaisiin erikseen arvioituna. Kirjan esimerkissä lasketaan ensin yhteen taposta annettava rangaistus(vakavin rangaistus) ja sen päälle 1 kk vankeutta törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Tämän pohjalta kirjailija päättelee, että erikseen arvioituna törkeän kotirauhan rikkomisesta annettaisiin kyseisessä tapauksessa 3 kk vankeutta. Toisin sanoen esimerkissä on kirjailijan mukaan käytetty peukalosääntöä. Yhteisrangaistusta laskettaessa on tärkeä siis muistaa, että vakavimmasta rikoksesta annetaan se täysi rangaistus, joka tapauksessa annettaisiin erikseen arvioituna(toisin sanoen EI tunnusmerkistön mukaista maksimirangaistusta) ja toiseksi vakavimmasta kolmannes siitä rangaistuksesta, joka tapauksessa annettaisiin erikseen arvioituna( toisin sanoen EI kolmannesosaa tunnusmerkistön mukaisesta maksimirangaistuksesta).

Hei Jeejee.

Perusoikeusasiakirja ja perusoikeuskirja tarkoittavat samaa asiaa.

Bimbo96
Viestit: 9
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2018 12:22 pm

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Viesti Kirjoittaja Bimbo96 » Pe Huhti 20, 2018 12:34 pm

Sivujen 95-96 sisältö jäi minulle vielä epäselväksi, vaikka joku tästä jo kysyikin ja saikin vastauksen.

S. 95 sanotaan, että oikeudenmukainen A:n syyksi luetusta tapon yrityksestä olisi ollut ERIKSEEN TUOMITTUNA 5v 3kk vankeusrangaistus.

Sen jälkeen rangaistusta korotetaan vahvan keskinäisen yhteyden perusteella, jolloin tuomioon lisätään 1kk eli tuomio on 5v 4kk.

Missä välissä siis peukalosääntöä on käytetty?

Jeejee
Viestit: 4
Liittynyt: To Huhti 19, 2018 7:54 pm

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Viesti Kirjoittaja Jeejee » Pe Huhti 20, 2018 6:25 pm

Mitä tarkoittaa sivun 26 sanarajasääntö?

djsamelfi
Viestit: 3
Liittynyt: Pe Touko 22, 2015 11:24 pm

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Viesti Kirjoittaja djsamelfi » Su Huhti 22, 2018 1:48 pm

Jeejee kirjoitti:
Pe Huhti 20, 2018 6:25 pm
Mitä tarkoittaa sivun 26 sanarajasääntö?
Asiasta ei taideta puhua kirjassa enempää, joten tämä on enemmänkin taustatietoa ymmärtämiseen.

Rikosoikeudessa on analogiakielto, eli rikossäännöksen tunnusmerkistöä saa soveltaa vain tekoon, joka sisällöltään ”mahtuu” kyseisen pykälän sanamuodon sisään. Muilla oikeudenaloilla voi rinnastaa jonkin asian toiseen, jos ei asialle löydy lainsäädäntöä tai oikeuskäytäntöä. Rikosoikeudessa se on ehdottomasti kielletty. Esimerkiksi kiihottamista kansanryhmää vastaan ei voida käyttää tuomitsemisperusteena, jos joku julkisesti mustamaalaa naapuriaan (kyseessä olisi kunnianloukkaus). Jos kunnianloukkausta ei olisi kriminalisoitu, niin silloin naapurin mustamaalaaminen ei olisi rikos, koska teko ei täyttäisi minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Tiivistetysti, naapuria ei voi rinnastaa kansanryhmään. Ei sujuvin esimerkki, mutta toivottavasti siitä ymmärtää pointin.

Outi
Viestit: 4
Liittynyt: Su Huhti 01, 2018 9:32 pm

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Viesti Kirjoittaja Outi » Su Huhti 22, 2018 2:41 pm

Hei!

Missä tapauksessa EIT:n prejuridikaatteja saa käyttää oikeuslähteenä vihapuheratkaisun tekemisessä?

Rikosoikeuden kirjan ensimmäisen osan viimesillä sivuilla järjestetään vihapuheratkaisun tekeminen neljään osaan, josta vasta viimeisenä käsitellään perus- ja ihmisoikeusargumentaatiota. Muissa kohdissa korostetaan EIT:n roolia korkeintaan ratkaisua tukevana lisäevidenssinä verrattuna esim. KKO:n prejuridikaatteihin. Aikaisemmin kirja kuitenkin käsittelee EIT:n käytäntöä mielestäni todella painottavasti. Onko siis tosiaan niin, miten ymmärsin, että kotimaisessa tuomioistuimessa EIT:n käytäntöä käytetään loppuen lopuksi todella rajoitteisesti kirjan aikaisemmin antaman kuvan voimakkaasta painoarvosta sijaan?

vuoriszi
Viestit: 7
Liittynyt: Ma Huhti 02, 2018 8:32 pm

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Viesti Kirjoittaja vuoriszi » To Huhti 26, 2018 10:28 am

Hei!
Sivulla 31 on lause "Tämänkaltainen lähestymiskanta korostaa vihapuheen olevan samankaltainen absoluuttinen ihmisoikeusloukkaus kuin kidutuksen kielto..." Eikö tässä se loukkaus ole itse kidutus, eikä kidutuksen kielto?

tuuli
Viestit: 28
Liittynyt: To Maalis 26, 2015 10:21 am

Re: Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

Viesti Kirjoittaja tuuli » To Huhti 26, 2018 6:59 pm

Hei vuoriszi!
vuoriszi kirjoitti:
To Huhti 26, 2018 10:28 am
Hei!
Sivulla 31 on lause "Tämänkaltainen lähestymiskanta korostaa vihapuheen olevan samankaltainen absoluuttinen ihmisoikeusloukkaus kuin kidutuksen kielto..." Eikö tässä se loukkaus ole itse kidutus, eikä kidutuksen kielto?
Kyllä.

Vastaa Viestiin